Pimu

Ajattelin että voisin kertoa jotain näistä lemmikeistäni. Iida eli pimu taikka papu (rakkaalla lapsella on monta nimeä.) on ensimmäinen chihu tyttöni. Ensimmäisen chihuni sain -95 joka oli poika Turkka. Mutta kerron hänestä myöhemmin. Niinkuin ensimmäisestä perheemme koirasta joka oli kääpiövillakoira Jesse.

Ostin Iidan pähkinän kennelistä -03. Iida oli jo 7 kuukauden kun se tuli mulle. Mutta oli ensi kohtaamisestamme erikoislaatuinen tyttö. Samantien se heilutti häntäänsä. Itse-asiassa se heilutti häntäänsä koko ajan. Ja eikä itkenyt yhtään taikka vierastanut. Tuntui kun se olisi aina ollut luonani. Ja elämä pimun kanssa oli todella helppoa. Se röhkii koko ajan. Eli pitää sellasta kovaa meteliä hengittäessään. Lääkärit sanoo että se on sen tyyli keskustella, minkä uskon täysin. Sillä kun kysyn jotain kuuluu vastaukseksi aina röhkintää. Pimu kuorsaa ja pahasti. Mitä monesti ystäväni ovat ihmetelleet puhelimessa mistä moinen ääni kuuluu. Ja kun kuulevat äänen aiheuttajan seuraavaksi ihmettelevät kuinka saan nukuttua moisessa melussa, ja kuinka niin pienestä koirasta voikin lähteä sellainen ääni. Mutta olen niin tottunut pimun ääniin etten tiedä mitä teen kun ystävästäni aika jättää.

Pimu on perso kaikelle hyvälle. Ja siltä se näyttääkin. Mutta pimu lihoi sen jälkeen kun se sai pentuja ja kun siltä vietiin kohtu, se pyöristy vielä pikkusen enemmän. Pimulla on yksi pentue. 2 Tyttöä ja poika. Tytöt Tiuhti ja Myy jäivät mulle. Ja Gizmo muutti vanhempieni luokse. Iida on kovin rauhallinen. Vieraista se ei perusta, sitä ei oikeestaan kiinnosta ne yhtään. Ja miehistä se ei oikein tykkää varsinkaan jos ne ulkona tulee liian lähelle mua. Mun oma bodygard. :) Pimu ei tykkää lapsista. Ei enää sen jälkeen kun tätini miehen poika säikäytti sen perinpohjin. Mikä on ottanut minua suuresti päähän. Sama koskee isoja koiria. Kun sen päälle kävi kaksi berninpaimenkoiraa, josta ihmeen kaupalla selvittiin todella pahalla säikähdyksellä. Mutta pienistä koirista se tykkää jos se on yksin liikenteessä. Pimu ihana Muumimammamainen koirani. Joka on yksi elämäni rakkauksista. Ja tuli juuri ilmoittamaan että ulos pitäisi päästä. Jaahas pitääkin sit lopettaa tähän. Joskus enemmän. :)